Suvi-Tuuli Porkka
Torstai 26.5.2016
Työhyvinvointi kannattaa myös taloudellisesti -tiedotteessaan Työterveyslaitos toistaa kulunutta, mutta edelleen paikkansa pitävää fraasia: ”hyvinvoiva henkilöstö on työpaikan tärkein voimavara”. Työterveyslaitos toteaa myös, että yksi työhyvinvointiin sijoitettu euro tuottaa työnantajalle jopa kuusi euroa takaisin.
Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut, että menetetyn työpanoksen aiheuttamat vähimmäiskustannukset työpaikoille ja yhteiskunnalle ovat kaksi miljardia euroa kuukaudessa eli 24 miljardia euroa vuodessa.
Jos 1 euro = 1 sekunti,
miljoona euroa = 12 vuorokaudessa kertyneiden sekuntien määrä ja
miljardi euroa = 32 vuoden aikana kertyneet sekunnit!
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 palkansaajilla oli sairauspoissaolopäiviä yhteensä 20 193 000 kappaletta. Kun sairauspoissaolopäivän palkkakustannukset sivukuluineen lasketaan Tilastokeskuksen ja Kansaneläkelaitoksen palkkatietojen perusteella, menetetyn työpanoksen kustannus oli noin 1590 € yhtä palkansaajaa kohden vuodessa.
Sosiaali- ja terveysministeriö muistuttaa työnantajia myös presenteismistä, joka tarkoittaa töihin tuloa sairaana. Työntekijä on töissä, mutta ei työskentele täysipainoisesti. STM toteaa kansainvälisiin tutkimuksin perustuen, että presenteismin aiheuttama menetys työnantajille on jopa suurempi kuin sairauspoissaolojen.
Työhyvinvointi vaikuttaa organisaation kilpailukykyyn, taloudelliseen tulokseen ja maineeseen. Organisaation maine puolestaan vaikuttaa sen vetovoimaisuuteen työpaikkana ja on hyvä muistaa, että hyvää mainetta ei voi kalliillakaan mainoskampanjalla ostaa. Maine syntyy työpaikan todellisesta tilasta ja olosuhteista, ei sen ulkopuolelle tarjoillusta mielikuvasta. Yli 40-vuotisen työurani perusteella väittäisin myös, että työpaikoilla on paljon presenteismiä muuhunkin pahoinvointiin, kuin sairauteen liittyen.
Työnantaja tuhlaa viisaasti hankkimalla itselleen ja muulle henkilöstölle monipuolisia työhyvinvointia tukevia palveluja – esimerkiksi työnohjausta – ja kuusinkertaistaa panostamansa summan.
Rissanen, M. & Kaseva, E. 2014. Menetetyn työpanoksen kustannus. Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto, toimintapolitiikkayksikkö, strateginen suunnittelu -ryhmä.
STM:n laskelmat menetetyn työpanoksen kustannuksista.
Työterveyslaitoksen laskelmat työhyvinvoinnin tuotoista.