postaus-img

Voiko vapaaehtoistyötä johtaa?

Suvi-Tuuli Porkka

Torstai 11.8.2016

Vapaaehtoistyön johtaminen on usein delegoitu palkatulle työntekijälle, tietylle hallituksen jäsenelle tai yksittäiselle vapaaehtoiselle. Tehtävään nimetyn osaamista, ehtimistä tai mielenkiintoa tehtävään ei kuitenkaan aina huomata varmistaa.

Osaamista voidaan lisätä tarjoamalla koulutusta. Ei ole viisasta luottaa esimerkiksi siihen, että hoito- tai sosiaalialan ammattilaisella olisi työ- tai johtamiskokemuksensa perusteella valmiudet johtaa myös vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyötä tehdään pääsääntöisesti työlainsäädännön ulottumattomissa ja se perustuu erilaiseen logiikkaan ja sopimuskäytäntöön kuin palkkatyö, joten vapaaehtoisia johtavan henkilön on oltava perillä vapaaehtoistyön erityispiirteistä ja kontekstista.

Ehtimisen varmistaminen on astetta vaativampi asia. Vapaaehtoisten rekrytointi, valintahaastattelut, peruskoulutus, perehdytys, työn organisointi, ohjaaminen ja tukeminen, työnohjaus, lisäkoulutukset, kehityskeskustelut, tiedonkulusta huolehtiminen sekä virkistyksen järjestäminen – muutamia vapaaehtoistyön johtamiseen liittyviä tehtäviä mainitakseni – nielevät aikaa. On yltiöoptimistista odottaa, että esimerkiksi kriisi- tai sosiaalityöntekijä hoitaisi nämä tehtävät kunnialla päätehtävästään lohkaistun 10 % työajan puitteissa.

Suurimman haasteen muodostaa vapaaehtoistyötä johtavan henkilön mielenkiinnon varmistaminen ja varmistelu. Vaikka motivaatio ja vapaaehtoistyön aito kunnioitus olisivat lähtökohtaisesti hyvät, voi kohtuuton työtaakka nakertaa niitä ja vapaaehtoisista tulee johtajalleen taakka. Vapaaehtoisia on kuitenkin johdettava vähintään yhtä osaavasti kuin palkattuja työntekijöitä – ja mahdollistaen, ei määräten!

Vapaaehtoisten johtaminen on yhdistyksissä aina hallituksen vastuulla. Ajatus, tai ihanne vapaaehtoistoiminnan täydellisestä säätelemättömyydestä saattaa olla hämäävän houkutteleva ja esimerkiksi työturvallisuuslain velvoite vapaaehtoistyön riskien arvioinnista on jäänyt valitettavan monelta yhdistykseltä huomaamatta. On hyvä muistaa, että ”järjestöbyrokratialla” on myös hyvät puolensa, sillä se tuo toimintaan turvallisuutta, ennustettavuutta ja tasapuolisuutta. Rakenteiden ja tukijärjestelmän on oltava kunnossa sekä sääntöjen ja sopimusten yleisessä tiedossa.

Suomen Mielenterveysseurassa vapaaehtoistyön johtamisen haasteita on kuvattu Yhdistys–Vapaaehtoinen–Asiakas -kolmiolla:

postaus-img-vali

Vapaaehtoinen – Asiakas

Kolmion kanta Vapaaehtoinen–Asiakas on ollut viime vuosina kolmannen sektorin laajan mielenkiinnon kohteena. Vapaaehtoisen ja asiakkaan välistä suhdetta tutkitaan ja ohjeistetaan, tehdään laatukäsikirjoja, järjestetään vaativassa ihmissuhdetehtävässä toimiville vapaaehtoisille työnohjausta ja vapaaehtoisten kanssa käydään kehityskeskusteluja. Vapaaehtoisten valintaan kiinnitetään erityistä huomiota, heitä koulutetaan, tukeen liittyviä sopimuskäytäntöjä uudistetaan ja vapaaehtoistyön ammatillinen taustatuki varmistetaan.

Yhdistys – Vapaaehtoinen

Vapaaehtoisilla on täysi oikeus odottaa saavansa tehtävästä jotain myös itselleen. He kuvaavat vapaaehtoistyöstä saamaansa antia usein tukisuhteesta tai ”hyvän tekemisestä” saadulla tyydytyksellä. Kansalaisjärjestötoiminnassa oleellinen merkitys on kuitenkin myös kuulumisen ja osallisuuden kokemuksella. Se syntyy, kun vapaaehtoinen kokee saavansa vapaaehtoistyöstä vastinetta myös kanssatoimijoiltaan ja työnantajaltaan, yhdistykseltä.

Suomen Mielenterveysseurassa on tutkittu ja kehitetty vapaaehtoistyöntekijän ja vapaaehtoistyönantajan välistä suhdetta psykologisen sopimuksen avulla. Sopimus on yleensä ääneen lausumaton ja kirjaamaton, vapaaehtoisen ja vapaaehtoistyötä johtavan henkilön välille syntyvä oletus vastavuoroisista oikeuksista ja velvollisuuksista. Vapaaehtoistyön johtamisen merkittävä haaste on vastata vapaaehtoisten perusteltuihin odotuksiin muun muassa mielekkäästä tehtävästä, selkeästä ja arvostetusta asemasta sekä käytännön toimintaedellytyksistä.

Vapaaehtoistyötä johtavan henkilön vastuualueeseen kuuluu usein myös erilaisten toimintamahdollisuuksien markkinointi ja vapaaehtoisten rekrytointi. Kokemusten kautta syntynyt ja potentiaaleille vapaaehtoistoimijoille välittynyt käsitys yhdistyksen ”vapaaehtoisystävällisyydestä” on käytännössä osoittautunut parhaaksi vapaaehtoistyön markkinointikeinoksi.

Yhdistys – Asiakas

Vapaaehtoistyön laadusta vastaa yhdistyksen hallitus, mutta sen varmistamisesta huolehtii käytännössä vapaaehtoistyötä johtava henkilö. Reklamaatioita vapaaehtoistyöstä tehdään Suomessa vielä toistaiseksi vähän, eikä korvausvaatimuksia ole käsitelty oikeusistuimissa. Tulevaisuudessa siihenkin on varauduttava. Vapaaehtoistyötä johtava henkilö huolehtii usein myös viranomais- ja mediayhteistyöstä, palveluiden markkinoinnista, yhteistyösopimuksista ja joskus jopa rahoitusneuvotteluista.

Vapaaehtoistyön johtamisvastuiden laaja-alaisuus ja haasteiden merkitys on ymmärrettävä ja tunnustettava. Johtamisosaamiseen on panostettava sekä yhdistyksen hallitustyöskentelyssä että johtamistehtävään valittavien henkilöiden rekrytoinnissa, kouluttamisessa, perehdyttämisessä ja tuessa.

Lisätietoa

Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Jyväskylässä 17.-18.2.2011. Kansalaisyhteiskunnan rajoilla. Suvi-Tuuli Porkan alustus työryhmässä Johtajuus muuttuvassa järjestötyössä.

Porkka, S-T. 2014. Vapaaehtoistyön johtaminen. Teoksessa Kupiainen, H. (toim.) Johda seuraa – opas hallituksen jäsenille. Suomen Mielenterveysseura, Kansalaistoiminnot. 7-15.